Tänään

Saldovapaalla

Maaliskuulle

Jo neljä päivää peräkkäin

 auringon

väri-ilottelua.

Turdus merula

Mustarastas tervehti laulullaan klo 05:45. 

Täysin vielä pimeässä,

 täysikuun keikkuessa katon yllä piippurivistön päällä.

Niin kirkas laulu hiljaisessa maisemassa.

Vuosi sitten kirjasin laulun vain päivää aiemmin.

Varma merkki keväästä.

Talvinen Kallionotko

Piipahdus talviseen maisemaan.

Hiljaista, tyyntä ja paljon lunta.

Harmaan keskellä tuntui, että kevääseen on vielä pitkä aika.

Vaikka se taitaa kyllä olla jo nurkan takana.

Muutaman päivän päästä 

maaliskuu.

 - Niin pienet jäljet -

liekö kettu pähkäillyt mihin suuntaan kannattaisi

lähteä.

Voi rusakon murkinat

Nyt ei enää riitä rusakollemme

 lintulaudalta pudonneet siemenet saati

 ikkunasta hämärän tullessa nakatut leipäpalaset.

Makoisampaa syötävää löytyi kukkapenkin juuresta kivijalasta.

 

Sempervivum tectorum

                 (katto)

Kattomehitähti innostui kukoistamaan viime kesän vaihtelevasta viileästä säästä huolimatta hyvin ja teki mahtavat kukinnot.

Nimensä se on saanut suosiostaan muinoin kattoistutuksissa. Katoille sitä istutettiin ehkäisemään ukkosenjumalan salamoinnin aiheuttamat tulipalot tai sitten ihan sen nestepitoisuuden vuoksi, jotta muukin kipinöinti saatiin pysymään aisoissa.

Mutta mikä viehättää rusakkoa, juuri tuossa mehitähdessä.

Ehkä mehevintä ja tuoreinta ruokaa tällä hetkellä.

Lisukkeena näyttää kelpaavan naapurin juhannusruusun villiintyneet versot.

Mitä jäänee jäljelle -

tuo kesällä kukkinut ruusuke kukkii vain kerran ja

kuolee sen jälkeen muutenkin.

Okey

rusakko saanee nyt syödä kylläkseen mehitähtiä,

kunhan ne hollannin tulppaanit jäävät rauhaan.