Uusi alku

Taas voi aloittaa

alusta

O n n e l l i s t a  V u o t t a  2014 !

Vakoilija

Kuva-arvoitus?

Tuli sellainen fiilis, että joku tarkkailee??

Hahaa, paljastuin

vaikka kuinka yritin olla kuin patsas havupuiden keskellä.

-L

Vielä on joulua jäljellä

Joulun värikimara.

Hyvin tuntevat läheiset ja ystäväiseni makuni.

Niin miellyttäviä lahjoja sain

- kiitos kaunis!

Osan esittelen tuonnempana.

Mukavaa joulun jatkoa

loppiaiseen tai Nuutinpäivään asti,

kuinka kukin itse haluaa...

Joulu

t: Kallionotkon väki

Lahjan antaminen

Eilinen hyvä sää tuli käytettyä siivouksen tekemiseen.

Tänään menin kaupungille hankkimaan pari tärkeää lahjaa ja ajatuksena myös kiireettömän hetken antaminen itselle. 

- Kierrellä ja katsella joulutunnelmaa,

 valita jokin joulukoriste muistoksi tästä vuodesta,

istahtaa teelle...

Suoritus jäi hyvin lyhyeksi,

 sillä moni muu oli suunnitellut samaa.

 Sellainen ihmismuuri oli vastassa ja kukaan ei näyttänyt kiireettömältä. Ehkä jokunen turisti kyllä...muuten olivat ilmeet aika tuimia ja kyynärpäät käytössä.

Oliko pakko jättää viime tinkaan jouluostokset.

Paha mennä sanomaan -

en vain jaksa hehkuttaa joulusanomaa marras- joulukuun alussa.

Minulla joulu alkaa vasta viime metreillä ja

nauttisin kiireettömästä kulusta kaupungilla.

Ihan hukkaan reissu ei mennyt sain ainakin nauttia värikkäästä Espan joulumaisemasta.

Viis siitä, että vesisade kasteli.

Ihanan lämmintä +6,5 astetta

 ja en kaipaa yhtään pakkasta ja lunta!

Joulun etsiminen

Ulkona lähemmäs viisi astetta lämmintä,

 maa savinen ja vuoden pisin päivä.

Pakanana kai vuoden tärkein juhla olisi jo vietetty eli kekri ja joulusta ei olisi tietoakaan.

Nyt tuo suomalaisten tärkein juhla on vaihtunut jouluun ja alkuaikojen piirteet siitä hiipumassa.

Kekristä siirrettiin menoja jouluun,

 kuten oljet, joululeipä, kinkku ja olut.

Jouluoljilla uskottiin viljanhaltiaan,

 jonka oletettiin piilevän pellon viimeisessä lyhteessä.

Kinkku oli taas pelkkä uhrauslahja.

Avioliittojen solmimisella oli tärkeä paikkansa jouluna.

Vainajat pidettiin mukana juhlinnassa;

 joulukylvyssä, jolloin saunassa oltiin aivan hiljaa, ruokaa varattiin ja valoja pidettiin yöllä sisällä ja ulkona.

Kristillisen joulun myötä suomalaiseen perinteeseen saapuivat naamioimiset, valot, lahjat, salaperäisyys ja vihreä jouluvärinä.

Nyt vain taikomaan sitä omaa joulua esille

 ja tekemään siitä omanlaisensa.

Linssin läpi nähtyä

14.12.13

Viikko vielä

Eipä näkynyt vilahdustakaan valon neitosesta.

Tosin aurinko kävi moikkaamassa myrskyn jälkeen.

Vielä viikko jaksettava tätä pimeyttä ja sitten mennäänkin huomaamattomin harppauksin

 kohti valoisampia aikoja.

Pari hassua kuukautta ja ollaan jo keväässä

-ainakin melkein.

Ulkoruokinta aloitettu

Kyllä ne kaikki vanhat tutut löysivät taas apajille.

1 l apetta hurahtaa päivässä tai kahdessa.

Liputus

Suomen lippua maalataan 
panssarilaiva Väinämöisen kanteen.

SA-kuva

Vuosi loppuu

Sinne vierähti lämmin marraskuu,

joulukuu ensi viikolla puolessa.

Toivottavasti ensi vuoden alussa

saisi (ehtisi) julkaista 

jotakin uutta jo kauan mielessä muhinutta.

Viikko sitten oli piipahdus 

 talviseen maisemaan. 

Tunnelma kuin tässä 

vanhassa 

adventtikalenterissa.

Kuka käski sanoa,

että

marraskuu olisi harmaa?

Syys etenee

"Älä huoli

jos otsalla on hienoja ryppyjä,

käänny enemmän valoon,

kasvosi ovat

vielä kirkkaammat nyt,

kun helteisen päivän jälkeen

siirryt juuri syyskukkien aikaan "

-Jyri Schreck

Aika loikkii jättiharppauksin

 ja samalla tuntuu

ettei mitään saa valmiiksi.

Kaikki karkaa

- ajatuskin.

Mistä on meidän saaristo tehty...

...sään, veden muokkaamista

 kivistä ja kallioista,

pikku luodoista, saarista,

linnoituksista...

auringonnousuista,

lempeistä kesäsateista,

julmista myrskytuulista,

laineen liplatuksista,

vyöryvistä mainingeista,

auringonlaskuista...

ihmisen yrityksistä muokata ja hallita,

luonnon uskomattomasta kyvystä peittää, korjata 

ja 

ottaa vallattu takaisin

Tämä kaikki ja huimasti lisää koettiin 

yhdeksän päivän aikana purjehtien Suomenlahdella.

Paluu monen vuoden jälkeen

purjeiden (ja moottorinkin) vietäväksi

oli hauskaa ja jätti ainakin minuun

voimakkaan odotuksen ensi kesästä.

Toivottavasti matka jatkuu silloin.

Jälkemme kallioon

-A, M, H-

kirjaili hetkeksi

 meidän Aksu.

Osan kuvista on ikuistanut H. 

Saariston kesävieraita

finis