Lunta tupaan

Pienien vaikeuksien jälkeen

bloggauskin voi jatkua.

Kuvatilan täyttyminen iski yllättäen.

Nyt katsotaan pelittääkö tämä kakkoskäyttäjällä.

Perjantaiaamuna ikkunat olivat kuorittuneet.

Tässä asunnossa ei sentään tullut lunta sisään.

On tullut koettua aiemmin sekin, että ikkunan välissä tai sisäpuolella ikkunalaudalla

on ollut lunta kinoksiin asti.

Kerran jopa lapsen jouluikkuna hautautui oikeaan lumeen!

Viikonlopun on ollut rajoitetut maisemat.

Uudella lintulaudalla on riittänyt vipinää. 

Tänään selvisi myös mysteeri talipallojen katoamiselle.

Varis nökötti oksalla ja kiskoi ja kelasi telineen narua varpaiden lomaan. Siinä käsittelyssä kansi irtoaa ja alla

päivystävät harakat hotkaisevat pallot.

Yhteistyö pelaa,

 mutta minä menen tänä talvena vararikkoon. 

Sitä vauhtia ruoka katoaa nälkäisiin nokkiin. Vielä kun tiaiset heittävät siemenseoksesta suuren osan olan yli etsiessään parempia makupaloja.

Mukavia seuralaisia kuitenkin.

  

Lumi on kinostunut paikkapaikoin

miehen korkuisiksi dyyneiksi ja välillä nurmikko vihertää.

Ei ihme, kun merellä tuuli puhalsi puuskissa 34 m/s,

josta tännekin riitti aimo annos.