Fredrikan puutarhassa

Kurkistus

Fredrikan puutarhaan

Runebergit muuttivat vuonna 1852 nykyisin museona olevaan kotiinsa.

Fredrika teki heti puutarhasuunnitelmia

 vaikka kaikki kesät vietettiinkin maalla Kroknäsissä.

Porvoon puutarhasta Fredrika pääsi kunnolla nauttimaan

 vasta 1870-luvun alusta miehensä halvaannuttua,

 jolloin elämä keskittyi Porvooseen.

Puutarhassa oli tietysti hyötykasvien joukossa runsaasti suomalaisia perennoja, mutta myös joka vuosi vaihtuvia kesäkukkia.

Syreenimaja, jasmiinit, ruusupensaat, ritarinkannukset, ukonhatut, liljat, daaliat, syysleimut ...

Viime syksynä verenpisarat kukoistivat puiden varjossa

 suoraan maahan istutettuina.

Sisäkukkaharrastuksena mainittakoon ruukkuruusut,

 jotka olivat sen aikakauden uusi "villitys".

Kun leskeksi jäätyään Fredrika lähti höyrylaivalla vuonna 1878 kohti Helsinkiä niin hänellä kerrotaan olleen 42 ruukkuruusua mukanaan.

Helsingin kodissa ne ehtivät kukkia hänelle vielä seuraavana keväänä.

http://www.porvoonmuseo.fi/artMuseum.php

Runebergeillä kylässä

Porvoossa monesti vierailleena pääsin käymään 

vasta viime vuoden syyskuussa 

 Runebergin kotimuseossa.

Olen ollut tietoinen museon olemassaolosta,

mutta en siitä, että museo on avattu yleisölle jo 1882!

Ymmärrettävää, että talo on

 Suomen vanhin kotimuseo.

Uskomattoman hienosti säilynyt kokonaisuus.

Ruokakomerosta löytyy, jos tarkkaa katsoo

Runebergin torttujen leivosvuuat.

Museoon palaan vielä,

 mutta tässä resepti, jos ei halua

tyytyä kaupan torttuihin:

Resepti

(klik)

Sinisellä Saimaalla Seilattiin

... pitkät pätkät parrun pätkät...

Aika, jolloin laivat oli puuta ja miehet rautaa,

tupakkaa kului ja lihakset kasvoivat.

Aika, jolloin pakattiin eväät;

 kahvi lasipulloon ja pullo sukan varteen,

 rieskaa ja särvintä oheen.

Vehnästä unohtamatta.

Aika, jolloin muutettiin koko kesäksi huvilalle, saareen.

Pakattiin kapsäkki ja painettiin uusi kesähattu päähän.

Seilattiin kohti tuttua tai tuntematonta.

Aika, jolloin paistoi aina aurinko.

Tuokiokuvia Savonlinnan maakuntamuseosta.

Suosittelen lämpimästi!

Louhisaari

Valokuva-albumeita selaillessa

 tuli eteen 23 vuotta sitten tehty automatkailu. 

 Auto suunnattiin extempore kohti

 Louhisaarta (Askainen), Turkua, Naantalia ja Raumaa.

Lie ollut ainoa äiti-tytär reissu lajissaan.

Louhisaari vakuutti silloin tyylillään ja upeilla vainioilla.

1650 -luvulla valmistunut päärakennus on pala Suomen harvinaista palatsiarkkitehtuuria, hollantilaista klassismia.

Kartanoa ympäröi laaja englantilainen puisto.

Ikkuna- ja ovisyvennyksiä sekä seiniä katsoessa

 tulee hyvin kotoinen vaikutelma.

 Samanlaista jylhyyttä on ollut monessa aiemmassa kodissammme.

Vaikkei ihan kartanotyylillä olla asuttukaan,

 kuitenkin 1700-luvun rakennuskantaa.

Kuvat ovat ajankohtaisia,

 sillä 4.6.1867 syntyi Louhisaaressa

tämän päivän syntymäpäiväsankari.

 Liekö leikkimökki ollut tuolloin käytössä.

Merenkulun historiaa

Perheen miesväki suuntaa huomenna retkelle tänne

http://www.lennusadam.eu/et/

(klik)

Rannalle jäävänä muistelen viime kesän vierailua 

Amsterdamin

merimuseoon

http://www.hetscheepvaartmuseum.nl/

(klik)

Uskomattoman laaja ja mielenkiintoinen paikka.

Käynti vain jäi kesken, sillä yllätykseksemme

museo sulkikin ovensa jo klo 17.

Pääsimme kurkistamaan

Ahdin valtakuntaan...

Omasta mielestäni ehkä mielenkiintoisin 

kokonaisuus oli valtameripursien

valokuva-albumit.

Pitänee palata vielä joskus

 ja tutkia loput näyttelyt.

Tullia

200 vuotta tullausta löytyy 

täältä

Tullimuseo

ja kansainvälisempää

Tullimuseoita maailmalla

(klikkaa tekstiä)